Ilmanpuhdistin info
ILMANPUHDISTIN
Tällä sivulla esitellään ilmanpuhdistimia pidemmän kaavan mukaan. Teksti pohjautuu vahvasti Yhdysvaltain Environmental Protection Agencyn (EPA) kesällä 2018 julkaisemaan oppaaseen Residential Air Cleaners: A Technical Summary, joka esittelee ilmanpuhdistimia laajasti tutkimustietoon perustuen. Tämän lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa Blueairin Blueair Performance Book -opasta.
Ilmanpuhdistus
Sisäilman epäpuhtauksia voi vähentää kolmella eri tavalla: lähteiden hallinnalla, ilmanvaihdolla ja ilmanpuhdistuksella. Lähteitä hallitsemalla vähennetään yksittäisiä epäpuhtauksien lähteitä tai niiden päästöjä esimerkiksi tupakoimalla ulkotiloissa sisätilojen sijaan. Tämä on yleensä tehokkain tapa epäpuhtauksien vähentämiseen. Ilmanvaihto laimentaa sisäilman epäpuhtauskeskittymiä, jos ulkoilma on puhdasta ja kuivaa tai se voidaan suodattaa sellaiseksi mekaaniseksi. Ilmaa voidaan vaihtaa esimerkiksi tuulettamalla ja asentamalla ilmanpoistokanavia keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Ilmanpuhdistus on hyödyllinen keino epäpuhtauksien vähentämiseen lähteiden hallinnan ja ilmanvaihdon rinnalla.(EPA 2018, 14.) Se ei siis korvaa muita ilmanpuhdistustoimenpiteitä, mutta auttaa suodattamaan lähteiden hallinnan ja ilmanvaihdon läpäisseitä epäpuhtauksia.
Ilmanpuhdistimen toimintaperiaate
Ilmanpuhdistin on yleensä tarkoitettu yhden huoneen tai alueen puhdistamiseen. Sen kaksi peruskomponenttia ovat suodatin tai jokin muu ilmanpuhdistusteknologia sekä tuuletin, joka kuljettaa ilman suodattimen läpi. Joissakin erityisen hiljaiseksi mainostetuissa yksiköissä ei ole tuuletinta, mutta ne ovat yleensä teholtaan huomattavasti heikompia kuin tuulettimen sisältävät yksiköt. Ilmanpuhdistin voi sisältää myös esimerkiksi aktiivihiilisuodattimen kaasujen ja hajujen poistoon. Joissakin laitteissa on käytetty myös muita teknologioita suodatuksen ja hajujen poiston rinnalla kuten esimerkiksi sähköstaattista saostusta tai ultraviolettilamppua.(EPA 2018, 15.) Palaamme ilmanpuhdistusteknologioihin tarkemmin osiossa Miten ilmanpuhdistimet eroavat toisistaan.
Mitä ilmanpuhdistin puhdistaa?
Sisäilman epäpuhtauksilla on kaksi kategoriaa: hiukkaset eli partikkelit (PM, particle matter) ja kaasut. Hiukkasiin sisältyvät esimerkiksi pöly, höyryt ja savu, ulkoa tulleet hiukkaset, biologiset saasteet kuten virukset, bakteerit, siitepöly, sieni-itiöt, pölypunkit ja eläinten hilse. Terveyden näkökulmasta tähdellisin hiukkaskategoria on PM 2,5 eli hienot partikkelit, jotka voivat joutua kehoon hengityksen mukana ja jotka voivat tunkeutua syvälle keuhkoihin aiheuttaen akuutteja tai kroonisia terveysongelmia. Hiukkaset kokoa PM 2,5–10 eivät yleensä pääse yhtä syvälle keuhkoihin, mutta ne voivat jäädä ylempiin hengityselimiin ja ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua. Tätä suuremmat hiukkaset voivat jäädä nenään tai kurkkuun ja ne voidaan karkottaa yskimällä, niistämällä tai nielemällä. (EPA 2018, 12–13.)
Kaasuihin sisältyvät esimerkiksi polttokaasut kuten hiilimonoksidi ja typpioksidi, otsoni sekä hiukkasiin kiinnittymättömät orgaaniset kemikaalit. Sisäilman polttokaasujen lähteitä ovat esimerkiksi kaasuhellat, tupakansavu ja autotallista tai ulkoa tulevat pakokaasut. Orgaanisiin lähteisiin kuuluvat esimerkiksi tupakansavu, rakennusmateriaalit, maalit, liuottimet, puhdistusaineet, hyönteismyrkyt sekä kokkauksen ja elävien olentojen sivutuotteet. Huomaathan, että ilmanpuhdistimet eivät sovellu radon-kaasujen torjuntaan. (EPA 2018, 13–14.)
Miten ilmanpuhdistimet eroavat toisistaan?
Ilmanpuhdistusteknologioiden eroja ovat toimintamekanismi (esim. epäpuhtauksien keräys, muuntaminen tai tuhoaminen), kyky poistaa erilaisia epäpuhtaustyyppejä (esim. eri hiukkaskokoja tai erilaisia kaasuja) sekä mahdolliset käytön sivuvaikutukset (esim. energiankulutus ja epäpuhtauksien tuotto). Yleisimmät ilmanpuhdistusteknologiat hiukkasten poistamiseen ovat kuitusuodattimet ja elektroniset ilmanpuhdistimet. Ne eivät poista kaasuja tai hajuja, mutta ne poistavat hyvin karkeita hiukkasia kuten pölyä, siitepölyä ja eläinten hilsettä. Hiukkasten koko ja massa vaikuttavat kuitenkin laitteiden suoritukseen. Suuret hiukkaset laskeutuvat nopeasti, joten ilmanpuhdistimet eivät ole tehokkaita niitä vastaan, koska hiukkasten tulee olla ilmassa, jotta ilmanpuhdistin voi poistaa ne. Monet allergeenit ovat suuria hiukkasia, joten niiden tehokas torjunta vaatii säännöllistä siivousta. Merkittävä osa kissojen ja koirien allergeeneja sekä pieni osa pölypunkkien allergeeneja liikkuvat pieninä hiukkasina, joten ilmanpuhdistin poistaa ne monia muita allergeeneja todennäköisemmin. (EPA 2018, 16, 19.)
Kuitusuodatin kerää hiukkasia eli partikkeleita. Suodatinkuidut vangitsevat partikkelit mekaanisesti. Korkean suorituskyvyn kuitusuodattimilla on erinomainen poistokyky erilaisia partikkelikokoja kohtaan. Ne poistavat yleensä parhaiten suuria ja pieniä partikkeleita, mutta suuret ja pienet partikkelit laskeutuvat yleensä nopeimmiten ilmasta sisätilojen pinnoille. HEPA-suodattimien suorituskyky hienoja ja ultrahienoja partikkeleja kohtaan on muita kuitusuodattimia suurempi. Kuitusuodattimien tehokkuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi laitteen käyttöaika, asetukset ja laitetta ympäröivät ilmavirrat. Mekaaniset suodattimet tehostuvat pölyn kerääntyessä niihin. Huomaathan kuitenkin, että suodattimien keräyskyky on rajallinen: vaikka pölyn kerääntyminen tehostaakin suodatinta, sen kapasiteetti täyttyy lopulta ja suodatin menettää keräyskykynsä. Suodatin kannattaakin vaihtaa valmistajan suosituksen mukaisin väliajoin. Huomaathan myös, että tavallisista kuitusuodattimista eroten elektrostaattisesti varatut kuitusuodattimet heikkenevät pölyn kerääntyessä niihin, koska niiden sähkövaraus pienentyy. Elektrostaattisesti varattu suodatin kerää itseensä vastakkaisen varauksen omaavia hiukkasia. (EPA 2018, 17–22.)
Elektrostaattinen suodatus (ESP) eli sähkösuodattimet keräävät partikkeleita. Koronalanka varaa hiukkaset, jolloin ne keräytyvät vastakkaisen varauksen omaavan sähkökennoon. Sähkösuodattimilla voi olla korkea suorituskyky montaa partikkelikokoa kohtaan. Ne poistavat yleensä yhdellä kierrollä vähintään 60 % useimmista hiukkaskokoluokista. Ilmavirrasta riippuen suodatus poistaa jopa 95 % hiukkasista: mitä hitaampi ilmavirta, sitä parempi ESP:n poistokyky on. Poistokyky riippuu myös hiukkasista, sillä eri hiukkasilla on erilaiset sähkövaraukselliset ominaisuudet. Laitteen suorituskyky on paras puhtaana ja heikentyy kennon kerätessä hiukkasia. Se voi myös pitää rätisevää ääntä pölyn kerääntyessä kennoon. Sähköilmanpuhdistimien huoltovaatimukset ovat vähäiset, mutta sähkökennoa tulee puhdistaa. Niillä on usein korkea energiankulutus ja jotkut niistä tuottavat otsonia korkean jännitteensä vuoksi. (EPA 2018, 17, 25.)
Adsorbointi kerää kaasuja. Kaasut ”imeytyvät” suuren pinta-alan omaavaan suodattimeen, tyypillisesti aktiivihiilisuodattimeen. Kaasut tarttuvat suodattimiin helpommin, jos lämpötila ja ilmankosteus ovat matalia. Mitä paksumpi suodatin on, sitä tehokkaampi se on ja sitä kauemmin se kestää. Suodattimet tulee kuitenkin vaihtaa säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan, koska niiden keräyskyky on rajoitettu. Fyysinen absorbointi on peruutettavissa oleva prosessi eli jos suodatinta käytetään yli kapasiteettinsa, se voi alkaa vapauttaa epäpuhtauksia takaisin ilmaan. Suodattimen poistoteho vaihtelee epäpuhtauskeskittymän koosta ja kaasusta riippuen. Eri adsorptiosuodattimissa käytetyt aineet vetävät puoleensa eri molekyylejä, joten niiden suorituskyky eri kaasuja kohtaan on erilainen. (EPA 2018, 17, 29.)
Aktiivihiilisuodatin on yleisin adsorptiosuodatin ilmanpuhdistimissa. Se on tehokas erityisesti hiilivetyjä, monia aldehydejä, orgaanisia happoja ja otsonia vastaan. Vähemmän apua siitä on rikkioksideja, rikkivetyä, alhaisen molekyylipainon aldehydejä (esim. formaldehydi), ammoniakkia ja typpioksidia vastaan. (EPA 2018, 29.)
Adsorptioaineita voidaan myös lisätä ohuissa kerroksissa kuitusuodattimiin, jolloin hiukkassuodatin kykenee vangitsemaan myös kaasuja. Ohuet kerrokset täyttyvät kuitenkin nopeasti ja saattavat alkaa vapauttaa aiemmin vangittuja epäpuhtauksia. Erillisen kaasusuodattimen läsnäollessa sen tulisi yleensä sijaita hiukkassuodattimen jälkeen, jolloin hiukkaset suodattuvat ilmasta ensin ja kaasusuodatin pääsee kerämään mahdolliset hiukkassuodattimesta vapautuneet höyryt kuten otsonin. (EPA 2018, 29–30.)
Kemiallinen sorbointi kerää kaasuja. Kaasut ”imeytyvät” kemiallisesti suodattimeen, joka on päällystetty tai kyllästetty reaktiivisilla yhdisteillä. Fyysisestä adsorboinnista poiketen kemiallinen sorbointi on peruuttamaton prosessi, joten epäpuhtaudet vangitaan suodattimeen pysyvästi. Kemiallinen sorbointi voi olla tehokas tapa taistella monia kaasumuotoisia epäpuhtauksia vastaan, mutta suodattimen poistoteho vaihtelee keskittymän koosta ja kaasusta riippuen. Suodattimia tulee vaihtaa säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. (EPA 2018, 18.)
Katalyyttinen hapetus muuntaa kaasuja. Useimmiten käytetty hapetusmenetelmä on fotokatalyyttinen hapetus (PCO, photocatalytic oxidation), jossa suuren pinta-alan omaava suodatin on päällystetty katalyyttinä toimivalla titaanioksidilla. Kaasut imeytyvät suodattimeen ja UV-valo aktivoi titaanioksidin, joka reagoi kaasujen kanssa muuntaakseen ne kemiallisesti – ideaalisti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hapetus voi hajottaa monenlaisia kaasumuotoisia epäpuhtauksia, joten sitä voidaan käyttää esimerkiksi täydentämään adsorbenttisuodattimen tehokkuutta. Hapetus voi kuitenkin synnyttää haitallisia sivutuotteita kuten formaldehydiä tai, jos laitteessa on päällystämätön UV-lamppu, otsonia. Joissakin laitteissa on tämän vuoksi aktiivihiilisuodatus esimerkiksi otsonisivutuotteiden poistamiseksi. Poistoteho vaihtelee suuresti eri kaasutyyppien välillä, joten muuntamisprosessi ei välttämättä ole täydellinen kaikkia sisäilman kaasuja kohtaan. Hapetuspuhdistimen hyödyllisyys riippuu katalyyttiainen määrästä, katalyytin ja epäpuhtauksien kontaktiajasta sekä katalyytin pinnalle pääsevän UV-valon määrästä. Katalyytin elinikä on yleensä rajoitettu. (EPA 2018, 18, 30–31.)
Plasma muuntaa kaasuja. Sähkövirta luo sähkökaaren, joka ionisoi kaasut ja murtaa yhdisteen siteet muuntaakseen kaasumuotoiset epäpuhtaudet kemiallisesti. Plasmailmapuhdistin voi toimia lämmöllä, jolloin se tuottaa korkealämpöisen plasmaliekin korkean jännitteen ja virran avulla. Lämpöä käyttämättömät plasmapuhdistimet vauhdittavat elektroneja tuottaakseen reaktiivisia ioneja ja radikaaleja, jotka muuntavat yhdisteitä hapetusreaktioilla. Plasman puhdistuskyky voi laboratoriotestien perusteella olla korkea joitain kaasuja ja hiukkasia kohtaan. Sillä voi myös olla tappava vaikutus ilmassa olevia mikro-organismeja kohtaan. Plasma voidaan yhdistää muiden ilmanpuhdistusteknologioiden kuten hapetuksen kanssa suorituskyvyn parantamiseksi ja sivutuotteiden muodostumisen minimoimiseksi. Useat tavat muodostaa plasmaa muodostavat haitallisia sivutuotteita kuten hiukkasia ja otsonia. (EPA 2018, 18, 31.)
Ultraviolettisäteily tuhoaa mikrobeja. UV-säteily tappaa tai inaktivoi ilmassa olevat mikrobit. Korkealla teholla varustettu UV-lamppu voi olla tehokas riittävällä kontaktiajalla mikrobeihin. Kotona käytettävissä ilmanpuhdistimissa olevan UV-lampun energiankulutus voi olla korkea, mutta ne eivät yleensä ole kovin tehokkaita eli ne inaktivoivat mikrobit tappamisen sijaan. Tarpeeksi pitkällä vaikutusajalla ja tehokkaalla lampulla UV-säteily voi läpäistä mikro-organismin solun/solujen ulkokuoren ja muuttaa sen DNA:ta, estäen kopioimisen ja aiheuttaen solukuoleman. Jotkut bakteeri- ja homeitiöt ovat kuitenkin vastustuskykyisiä UV-säteilylle, jolloin vaikutusajaksi tarvittaisiin minuutteja tai tunteja itiön tuhoamiseksi UV-laitteille tyypillisen muutaman sekunnin sijaan. UV-säteily toimiikin parhaiten kasvuvaiheessa olevia mikro-organismeja vastaan. Yksittäisenä teknologiana UV-valo ei ole tehokas lyhyen vaikutusaikansa vuoksi, mutta sitä voidaan käyttää tavallisissa ilmanpuhdistimissa lisäominaisuutena. Huomaathan, että jos laitteen UV-lamppua ei ole päällystetty, se voi tuottaa otsonia. (EPA 2018, 17, 26–28.)
Huomaathan, että otsonaattorit eivät ole ilmanpuhdistimia. Niitä ei tule käyttää asutuissa tiloissa. Ilmanpuhdistimia ei myöskään ole tarkoitettu radonin poistoon.
Miten ilmanpuhdistin valitaan?
Suorituskyky
Ilmanpuhdistinta valitessa suorituskyky tulisi ottaa huomioon ensimmäisenä. Tärkeimmät ilmanpuhdistimen toimintaan vaikuttavat tekijät ovat sen suorituskyky ja ilmavirta. Ne ovat keskeisiä tekijöitä nimenomaan parina, sillä suorituskyvystä ei näe puhdistetun ilman määrää. (Blueair, 8.)
CADR (Clean Air Delivery Rate, puhtaan ilman tuotto) on hyödyllinen parametri ilmanpuhdistimen suorituskyvyn ymmärtämiseen. Se ilmaisee, kuinka paljon ilmaa ilmanpuhdistin suodattaa (ilmavirta) ja kuinka hyvin järjestelmä poistaa tupakansavua, pölyä ja siitepölyä ilmasta (suorituskyky) (Blueair, 8). CADR perustuu ilmanpuhdistimen kykyyn poistaa kolmen eri koon hiukkasia niiden kulkiessa ilmanpuhdistimen läpi. Nämä hiukkaskoot vastaavat hiukkaskokoja, jotka vastaavat kuluttajille tähdellisiä ilmansaasteita: siitepöly (5–11 mikrometriä), pöly (0,5-3 mikrometriä) ja tupakansavu (0,09–1 mikrometriä). CADR kolmelle eri partikkelikoolle on yleensä samankaltainen kussakin laitteessa: siitepölyn CADR on tyypillisesti noin 5 % korkeampi kuin pölyn siinä missä tupakansavun on noin 4 % matalampi kuin pölyn. Huomaathan, ettei ilmanpuhdistus kuitenkaan ole tehokas tapa torjua tupakansavua, sillä se sisältää tuhansia hiukkas- ja kaasumuotoisia yhdisteitä. (EPA 2018, 34)
CADR vaihtuu ilmavirta-asetusten mukaan. Se on korkein korkeimmalla ilmavirta-asetuksella, jolloin laite on myös äänekkäimmillään. Mitä suurempi CADR on, sitä enemmän hiukkasia ilmanpuhdistin poistaa ja sitä isompaa tilaa se voi palvella. Esimerkiksi 300 m³ CADR pölylle tarkoittaa pölyhiukkasten määrän putoavan samalle tasolle kuin jos kyseiseen tilaan lisättäisiin 300 m³ puhdasta ilmaa. Ilmanpuhdistimen teho on kuitenkin sidottu sen ympäristöön (esim. ilmanvaihto ja hiukkasten laskeutuminen pinnoille), joten se ei välttämättä saavuta CADR-tasoaan kaikissa olosuhteissa. Tästä huolimatta CADR on käytännöllinen väline ilmanpuhdistimien vertailuun. Tällä hetkellä CADR mitataan vain hiukkasille, mutta se voitaisiin teoriassa laskea myös kaasuille. (EPA 2018, 33–36.)
CADR-ohjelmaa sponsoroi sitoutumaton järjestö Association of Home Appliances Manufacturers (AHAM), joka varmistaa, että testitulokset ovat täsmällisiä ja puolueettomia. Testit suoritetaan standardin ANSI/AHAM AC-1-2006 mukaan. Tämä on ainoa ilmanpuhdistusstandardi, joka tunnustetaan Yhdysvalloissa kansallisesti ja kansainvälisesti. CADR on Yhdysvaltain Food and Drug Administrationin (FDA) sekä Environmental Protection Agencyn (EPA) hyväksymä. (Blueair, 8.)
AHAM:n validoitu tapa muuntaa ilmanpuhdistimen suorituskyky sen huonekoon kattamiseksi perustuu laitteen kykyyn suorittaa viisi (5) ilmanvaihtokertaa tunnissa (ACH, air changes per hour) huoneessa, johon se on sijoitettu. Tämä AHAM:n asettama periaate on ainoa hyväksytty mitta ilmanpuhdistimen huonekoon kapasiteetin määrittämiseksi. Ilmanpuhdistimia vertaillessa kannattaa siis varmistaa, että suositellut huonekoot perustuvat samoille faktoille ja että ne ovat AHAM:n sertifioimia. Standardi perustuu ilmanpuhdistimen kyvylle pitää partikkelitaso 90 % alempana kuin se olisi ilman ilmanpuhdistinta. Perusajatus on poistaa epäpuhtaudet sisäilmasta nopeammin kuin ne ilmaantuvat. Alla oleva taulukko esittää, kuinka ilmanvaihtokertojen määrä vaikuttaa huoneen partikkelitasoon. (Blueair, 10.)
Ilmanpuhdistustehon vaikutus partikkelimääriin tilassa.
Lähde: Blueair, 10.
Kaaviosta näemme, että sisäilman laatu madaltaa partikkelitasoa noin 60 % yhdellä ilmanvaihtokerralla tunnissa. Näemme myös, että mitä enemmän ilmanvaihtokertoja tunnissa on, sitä matalampi huoneen partikkelitaso on. Viidellä ilmanvaihtokerralla tunnissa huoneen partikkelitaso on 90 % matalampi kuin ilman ilmanpuhdistinta. (Blueair, 10.)
Tehokkuus
Ilmanpuhdistimen suorituskyky ja tehokkuus ovat kaksi eri asiaa. Suorituskyky tarkoittaa ilmaa puhdistavan laitteen kykyä vähentää epäpuhtauksia ilmassa sen kulkiessa laitteen läpi kerran. Suorituskyky mitataan laboratoriokokeessa, jossa kaikkia merkityksellisiä muuttujia kontrolloidaan. Näin eri laitteita voidaan vertailla samoissa olosuhteissa esimerkiksi niiden ilmavirran, ilman nopeuden ja epäpuhtauksien poiston suhteen.(EPA 2018, 16.)
Tehokkuus tarkoittaa ilmaa puhdistavan laitteen kykyä poistaa epäpuhtauksia tilassa, jossa sitä käytetään – esimerkiksi kotonasi. Ilmanpuhdistimen käytännön teho riippuu muun muassa sen sijainnista, ilmavirrasta ja käyttöajasta. Nämä seikat voivat vaikuttaa laitteen tehoon laboratoriossa testattua suorituskykyä enemmän. Laitteen teho voi esimerkiksi laskea, jos sen ilmavirta on liian heikko, suodatin on liian tukossa tai laitetta ei pidetä päällä riittävän kauan. Ilmanpuhdistin kisaa myös puhdistustoiminnassaan muiden ilmanvaihdollisten toimenpiteiden kuten avoimien ikkunoiden kanssa: jos ulkoilma on puhdasta ja ikkunoita pidetään auki, avoimet ikkunat puhdistavat ilmaa puhdistinta tehokkaammin. (EPA 2018, 16.)
Sijainti
Ilmanpuhdistin on parasta asettaa niin, että ilmanottopuoli on lähellä epäpuhtauksien lähdettä tai, jos sellaista ei voida erikseen tunnistaa, niin että puhtaan ilman ulostulo suuntautuu asukkaiden hengitystilaan. Ilmanpuhdistinta valitessa huomioon tulee ottaa myös ilman kulkureitti sen poistuttua suodattimesta. Jos esimerkiksi seinät tai huonekalut sijaitsevat laitteen ilma-aukkojen suulla, ilman otto ja ulostulo heikentyvät. Huomionarvoista on myös, etteivät sisäilman hiukkaskeskittymät ole vakio. Ne voivat ilmaantua ajoittain esimerkiksi harrastuksista tai ruoanlaitosta ja säilyä ilmassa pitkään niitä aiheuttavan toiminnan loputtua. Ilmanpuhdistimen jatkuva käyttö onkin paras tapa minimoida hiukkaset. Säännöllinen suodattimien vaihto tai puhdistus on keskeistä ilmanpuhdistimen toiminnan kannalta. Noudata valmistajan ohjeistusta vaihto- tai puhdistusväleissä. (EPA 2018, 37.)
Virrankulutus
Ilmanpuhdistimen virrankulutus voi olla yksi laitteen valintaan vaikuttava tekijä. Perinteiset ilmanpuhdistimet kuluttavat noin 550 kilowattituntia vuodessa jatkuvalla käytöllä, joka maksimoi myös laitteen tehon. Tämä on esimerkiksi joidenkin uusien jääkaappien kulutusta suurempi energiamäärä. Hyödyllinen apuväline ilmanpuhdistimen energiankulutusta arvioidessa on Yhdysvalloissa käytetty ENERGY STAR -merkki. Se on Environmental Protection Agencyn (EPA) ja Deparment of Energyn ohjelma, joka on kehitetty auttamaan kuluttajia säästämään rahaa ja suojelemaan ympäristöä energiatehokkailla tuotteilla. (Blueair, 12.) Euroopassa merkki ei ole yleisessä käytössä, mutta joistakin tuotteista se löytyy. ENERGY STARin hyväksymissä ilmanpuhdistimissa tulee olla ENERGY STARin etiketti sekä seuraava teksti:
”This product earned the ENERGY STAR by meeting strict energy efficiency guidelines set by the US EPA. US EPA does not endorse any manufacturer claims of healthier indoor air from the use of this product.”
Huomaathan, että virrankulutusta ei kuitenkaan tulisi arvioida itsenäisesti vaan yhdessä suorituskyvyn kanssa (Blueair, 12). Yleisesti ottaen voimakkaampi ilmavirta tarkoittaa parempaa suorituskykyä, mutta myös suurempaa virrankulutusta (EPA 2018, 40).
Ääni
Äänenvoimakkuus voi olla huomioon otettava tekijä, jos ilmanpuhdistimessa on tuuletin (EPA 2018, 38). Ilmanpuhdistimien ääni johtuu pääasiassa tuulettimesta tai moottorista ja suodattimen läpi kulkevasta ilmanpaineesta. Korkea ääni voi aiheuttaa vakavaa ärtymistä ja jopa vaikuttaa terveyteen, aiheuttaen fyysistä ja henkistä stressiä. (Blueair, 14.) Blueair käyttää näitä tasoja viitteinä äänitasojen vertaamiseen:
- tavallinen puhe vajaan metrin päästä: 65 dB
- normaali pölynimuri: 70 dB
- tavallinen toimisto: 50-60 dB
- makuuhuoneet yöllä (tarvittavaan lepoon ja uneen): 35-40 dB
Hengitysliitto suosittelee alle 30 dB:n äänitasoa yöaikaan makuuhuoneessa käytettäville laitteille. Huomaathan, että eri ilmavirta-asetukset tuottavat eritasoista ääntä. (Hengitysliitto.)
Standardit ja sertifikaatit
Kuluttajatuotteiden laadun ja turvallisuuden takaamiseksi on olemassa useita standardeja ja sertifikaatteja, joita myönnetään myös ilmanpuhdistimille. Alla on esitelty muutama Eurooppaa koskeva merkki:
CE-merkki
Kaikkien Euroopan talousalueen (EEA) markkinoilla myytävien tuotteiden tulee olla CE-merkittyjä. CE-merkillä valmistaja takaa, että tuote täyttää tähdelliset EU-direktiivien vaatimukset terveydestä, turvallisuudesta, toiminnasta ja ympäristöstä. CE-merkki varmistaa, että säädettyjä valvontatoimenpiteitä on seurattu. (Blueair, 5.)
S-merkki
S-merkki varmistaa, että tuote täyttää eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset tulipaloihin, sähköiskuihin, mekaanisiin vahinkoihin, säteilyvahinkoihin, palovammoihin ja tietynlaisiin ympäristövahinkoihin liittyen. Tuotteet sertifioiminen S-merkillä on vapaaehtoista. Testit ja serfitioinnit toteutetaan itsenäisesti ja ne voivat täydentää CE-merkkiä. (Blueair, 5.)
CB Scheme
Sähköiset ja elektroniset tuotteet tarvitsevat turvallisuussertfioinnin jokaisessa maassa, jossa niitä myydään. Standardit ja vaatimukset vaihtelevat kuitenkin markkinoittain. CB Scheme on kansainvälinen ohjelma, joka helpottaa tuotteen turvallisuustestejä vastaamaan yli 50 maan standardiin. CB:n testiraportit varmistavat sähköisten ja elektronisten laitteiden turvallisuuden kansainvälisten (IEC) standardien ja kansallisten säädösten mukaisesti. (Blueair, 5.)
Terveysvaikutukset
Ilmanpuhdistus voi auttaa allergian ja astman oireita joissakin tapauksissa kuten kausittaisissa oireissa. Riittävän tehokkaat ilmanpuhdistimet voivat vähentää sisäilman ulkoa ja sisältä tulleita hiukkaskeskittymiä merkittävästi, yleensä keskimäärin 50 %. Tehokkaimpia suodattimia ovat HEPA-suodattimet sekä kaasuja ja hajuja poistavat aktiivihiilisuodattimet. Niissä on myös vähiten rajoituksia ja sivuvaikutuksia. (EPA 2018, 41–42.)
Tutkimusten perusteella ilmanpuhdistimet parantavat yleensä merkittävästi ainakin yhtä terveystekijää, mutta ne eivät vaikuta kaikkeen. Vaikutus ei ole johdonmukaista eikä erittäin tehokasta. Allergia- ja astmatalousten tutkimuksissa hiukkasten määrän on todettu vähenevän huomattavasti, mutta allergeenien ja muiden mikrobien ei. Ilmanpuhdistus ei siis vähennä allergia- ja astmaoireita merkittävästi, mutta ne voivat auttaa jonkin verran. Tehokkainta vaikuttaa olevan ilmanpuhdistimen sijoittaminen lähelle hengitystilaa, esimerkiksi allergikon tai astmaatikon makuuhuoneeseen. Sydän- ja verisuoniterveyttä tutkittaessa muilla kuin allergikoilla ja astmaatikoilla on niin ikään todettu merkittäviä parannuksia ainakin yhteen mitattuun terveystekijään. Ero on yleensä 5–10 % kontrolliryhmään verrattuna. Huomionarvoista on, että tutkimukset on tyypillisesti tehty päivien tai viikkojen jaksoissa, mutta hiukkasten vaikutus terveyteen nähdään pikemminkin vuosissa mitattuna. Tutkimuksissa ei myöskään välttämättä ole otettu huomioon muita tekijöitä kuten muutoksia siivoustavoissa. (EPA 2018, 41–44.)
Miten ilmanpuhdistin huolletaan?
Ilmanpuhdistimen suodattimia tulee vaihtaa tai puhdistaa, koska suodattimen keräyskyky on rajallinen. Näin ollen suodatin täyttyy ajan mittaan epäpuhtauksista ja menettää tehoaan. Jos suodattimia ei vaihdeta tai puhdisteta säännöllisesti, ilmanpuhdistimen kyky puhdistaa ilmaa heikkenee ja lopulta pysähtyy. Valmistajan suosituksia tulee noudattaa. Noudata varovaisuutta myös suodattimia vaihtaessasi tai puhdistaessasi, jotteivat niihin vangitut epäpuhtaudet vapaudu takaisin sisäilmaan esimerkiksi liiallisen liikuttelun tai ympäröivien ilmavirtojen seurauksena.(EPA 2018, 6–7, 37–38.)
Voiko ilmanpuhdistin tuottaa epäpuhtauksia tai otsonia?
Otsoni on kolmesta happiatomista muodostuva molekyyli. Hengittämässämme hapessa atomeja on kaksi. Otsonin kolmas atomi voi irrottautua otsonista ja kiinnittyä muihin molekyyleihin, muuttaen näin niiden kemiallista rakennetta ja mahdollisesti reagoida orgaanisten aineiden kanssa. (EPA b.) Otsoni voi tällä tavoin heikentää keuhkojen toimintaa ja aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia kuten rintakipua, hengästymistä, kurkkukipua ja pahentaa tai altistaa hengitysteiden ongelmille. Esimerkiksi sähköiset ilmanpuhdistimet tuottavat yleensä otsonia ilman läpäistessä koronan (Blueair, 13.).
Ilmanpuhdistin voi siis tuottaa otsonia, mutta otsonin tuotto ei automaattisesti tee laitteesta haitallista. Ilmanpuhdistimien otsonien tuottoa tutkitaan tarkasti, jotta otsonin määrä ei ylitä niille asetettua rajaa. Yksi tiukimmista otsoniturvatesteistä on Yhdysvaltain Food and Drug Administrationin (FDA) asettama testi, jonka raja terveyslaitteille on 0,050 ppm (partikkeleita per miljoona) (Blueair, 13). Huomionarvoista on myös, että aktiivihiili poistaa otsonia: jos jokin ilmanpuhdistimen osa tuottaa otsonia, on mahdollista, että seuraava osa poistaa sen aktiivihiilen avulla.
Merkki California Air Resource Boardin myöntämästä sertifikaatista laitteille, jotka täyttävät otsoniturvarajan vaatimukset.
Huomaathan, että otsonaattorit ja ionisaattorit eivät ole ilmanpuhdistimia. Otsonaattoreita ei tule käyttää asutuissa tiloissa. Väitteet otsonin kyvystä muuttaa kemiallisia yhdisteittä harmittomiksi harmittomasti ovat harhaanjohtavia: reaktiot voivat olla äärimmäisen hitaita ja tuottaa haitallisia sivuvaikutuksia (EPA b).
Voinko siirtää ilmanpuhdistinta huoneesta toiseen tarvittaessa?
Ilmanpuhdistimen siirtäminen on mahdollista. Otathan kuitenkin huomioon, ettei laitetta tule siirtää jatkuvasti. Laitteen ilmavirta nostaa pölyn ilmaan ja tekee ilmasta näin ollen hetkellisesti partikkelipitoisempaa, minkä vuoksi esimerkiksi päivittäinen siirtely huoneesta toiseen ei anna laitteelle tarpeeksi aikaa puhdistaa ilmaa. Mikäli laite on välillä sammuksissa, voi myös se aiheuttaa lieviä hajuhaittoja kun laite kytketään päälle. Tämä johtuu laitteen suodattimiin kertyneistä epäpuhtauksista. Tämän välttääkseen kannattaa laitteen antaa olla jatkuvasti päällä. Ilmanpuhdistimen kannattaa antaa olla paikallaan vähintään viikon tai parin verran siirtojen välillä.
Lähteet:
Blueair: Blueair Performance Book. Saatavilla osoitteessa https://www2.blueair.com/sites/default/files/Blueair_Performance_Book_2014.pdf
EPA (2018): Residential Air Cleaners: A Technical Summary. Saatavilla osoitteessa https://www.epa.gov/sites/production/files/2018-07/documents/residential_air_cleaners_-_a_technical_summary_3rd_edition.pdf
EPA b: Ozone Generators that are Sold as Air Cleaners. Saatavilla osoitteessa https://www.epa.gov/indoor-air-quality-iaq/ozone-generators-are-sold-air-cleaners
Hengitysliitto: Ilmanpuhdistin. Saatavilla osoitteessa https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ilmanpuhdistin